3
marras
2019

PB: Ovatko verokoneet ja listat suurituloisista laittomia henkilörekistereitä?

Huomenna maanantaina tulee tyydytetyksi Suomen kansan uteliaisuus, kun verotiedot tulevat julkisiksi ja kukin voi haluamassaan laajuudessa kadehtia valitsemaansa naapuria tai julkisuuden henkilöä. Samalla voidaan harmitella, kuinka vähän verotettavia tuloja todellisuudessa onkaan monien ihailemilla formulakuljettajilla ja rallitähdillä, tai viiden tähden hotelleissa tuon tuosta lomailevilla somekaunottarilla.

 

Hieman valistuneemmat nostavat kadehtimisen sijasta maljan listan nimille, sillä heidän verotulojensa varassa lepää käytännössä koko hyvinvointiyhteiskunta.

 

Useimmat meistä tutustuvat verotietoihin suurten mediatalojen verokoneiden kautta tai lukemalla lehtien julkaisemia listoja, joihin saattaa olla kerätty jopa tuhansia suurituloisia ympäri Suomen.

 

Vaan siinäpä tullaankin Päivän Byrokraatti -palkinnon arvoisen ikävän huomion pariin. Nuo verokoneet ja lehtien listaukset muodostavat juridisesti tarkasteltuina massiivisia henkilörekistereitä, jotka sisältävät henkilötietoja kymmenien vuosien ajalta. Näistä tietokannoista ei ilmene, millä oikeudella tiedot on kerätty, eikä yksikään media näytä julkaisevan myöskään tietoja siitä, miten 25.5.2018 voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n mukaiset rekisteröidyn oikeudet on toteutettu.

 

Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista ainoastaan jos (ja vain siltä osin kuin) vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten; b) käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena, tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä; c) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi; d) käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi; e) käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi; f) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut, erityisesti jos rekisteröity on lapsi.

 

Huonoja uutisia, arvoisat valtamedian edustajat, mutta näyttää siltä, että GDPR ei erityisesti tunnista oikeuttanne julkaista verolistoja. Pelkästään se, että kyseessä on sysisuomalainen tapa ja “näin on aina menetelty”, ei riittäne asiassa lailliseksi perusteeksi.

 

Itse asiassa hassua, että tässä tilanteessa ollaan, sillä jos joku muu taho rikkoo GDPR:ää, siitä on heti aukeaman suuruinen juttu samoissa lehdissä.

 

Aktiivinen kansalainen voi ryhtyä toimeen ja puolustaa oikeuksiaan. Kustakin mediatalosta tulisi löytyä nimetty rekisterinpitäjä, jolta yllä mainittuja perusteita voi udella. Samat kysymykset kuuluisivat toki ex officio myös viranomaisten, lähtökohtaisesti vaikkapa tietosuojavaltuutetun toimiston esitettäviksi.

 

 

Saatat tykätä myös

PB: Kotitalousvähennyksen ylärajan poisto lisäisi valtion verotuloja
PB: “Suomi voisi kasvattaa verotuloja 2649 miljoonalla eurolla korottamatta veroja lainkaan”
PB: Hallitus suunnittelee yritysten maastapoistumisveroa
PB: Kokkola verottaa vesisateesta

11 vastausta

    1. Mikko

      Ei kumpikaan käy: c) yksityisomisteisillä lehdillä ei ole lakisääteistä tehtävää julkistaa verotietoja ja e) lehdet eivät käytä julkista valtaa.

  1. Jouni Kautto

    Jää käytännössä kohdan (f) arvioimiseksi eli onko tietojen ylläpitäminen tässä muodossa tietokantaa ylläpitävän lehden oikeutetun edun toteuttamiseksi, ja onko tämä etu niin merkittävä verrattuna rekisteröidyille aiheutuvaan haittaan, että käsittely on oikeutettua.

  2. Kommentoija 3

    GDPR on todellinen byrokraattien kukkanen ja kaikki päivän kellokkaat näsäviisastelee sen muka tuomilla kielloilla.

    Jos GDPR kieltäisi henkilötietojen julkistamisen, kuten päivänbyrokraatti antaa ymmärtää, lehdistö ei saisi enää kirjoittaa kenestäkään hänen nimellä. Urheilutulosten uutisetkin olisi aika helppoja, koska olisi kilpailija 1 jne. Helpottaisi paljon kaikkien vaalien tuloksissa, koska kenenkään nimeä ei saisi kertoa, toki myöskään ehdokkaita julkistaa nimellä. Tietystikään ministereitä ei saisi kertoa ninellä eikä liioin hallituksen päätöksissä kenenkään nimellä jne.
    No näinhän GDPR ei suinkaan määrittele. Kannattaa lukea tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta selkokieliset ohjeet ja kuvaukset.
    Miten muuten päivänbyrokraatti hallinnoi lukijoiden ja kommentoijien henkilötietoja mm. IP- ja meiliosoitteita?

    1. Haerski

      Helppo käskeä muita menemään tietosuojavaltuutetun sivuille lukemaan GDPR;stä, kun itse näytät olevan siitä pihalla kuin lumiukko.

      Urheiluesimerkkisi asettuu selvästi kohdan a) alaisuuteen, koska ilmiselvästi urheilija on antanut seuralleen suostumuksen julkaista ja käyttää nimeään ja luovuttamaan sen myös median käyttöön. Nykyään uskoisin tämän olevan jo sopimuksessa, mutta aikaisemmin asiasta lienee vallinnut sanaton yhteisymmärrys.

      Poliittiseen virkaan pyrkivien ehdokkaiden, kansanedustajien ja ministerien nimet taas selvästi kuuluvat kohdan e) alaisuuteen, jossa puhutaan yleisestä edusta ja julkisesta vallasta.

      Onkin eri asia kirjoittaa uutinen Pekka Poliitikon tai Jussi Julkimon tienesteistä, kuin pitää yllä “verokonetta”, josta löytyy kaikkien yli 100 000€ tienanneiden tiedot. Jälkimmäisessä kyse on henkilörekisteristä, jota GDPR koskee ja jossa jokaisen henkilön läsnäolo listalla täytyy pystyä perustelemaan GDPR:n mukaisesti. Verokoneen listoilla on paljon tavallisia Pentti Perusjannuja, joiden tuloilla ei ole mitään tekemistä mm. yleisen edun tai julkisen vallan kanssa, vaan heidän rekisteröimisensä palvelee lähinnä kateellisia naapureita. Mihin listan kohtaan siis vetoaisit heidän kohdallaan?

      Verottaja itsekin turvaa selustansa GDPR:n suhteen, koska heille voi esittää pyynnön jättää tiedot luovuttamatta medialle, mikä on toki nurinkurista, mutta todennäköisesti laillista. Tästä mahdollisuudesta ei kyllä pahemmin pidetä meteliä sattuneesta syystä. Tämä ei kuitenkaan tietääkseni poista henkilöltä oikeutta vaatia esim. Ilta-Sanomia poistamaan omat tietosi heidän verokoneestaan, jos sinne on sattunut päätymään.

      1. Kommentoija 3

        Kiitos kommenteistasi Haerski ja hyvin osaamiseni tunnistit – pihalla olen tämän artikkelin aakkosista) kuin lumiukko.

        Mutta: Useampi niilo ja naima näppärä on työtehtävissäni viime kuukausina nostanut tietäväisen profiilinsa esiin noilla neljällä taikakirjaimella. GDPR:n perusteella vaativat henkilötietojen kieltämisen koska GDPR. Joten kannattaa Haerski sinunkin käydä tietosuojavaltuutetun sivulla, on selkein ja helppolukuisin esitys henkilörekisteristä ja GDPRstä.

        Tiedonjulkistaminen ja julkisuus on sitten ihan oma asia, se taisi myös päivänbyrokraatilla mennä suloisesti sekaisin.
        Niin kauan kun GDPR:n mahdollistaa nimen, puhelinnumeron, email- ja IP-osoitteen keräämisen markkinointitarkoituksiin, jotka rekisterinpitäjä saa myös myydä eteenpäin, tulee verotuksen julkiset tiedot myös jukistaa.

        1. Haerski

          Luottosi lainsäädännön maagiseen voimaan ja oikeuksiesi täydelliseen toteutumiseen näyttää olevan kova. Itse olen 100% varma, että tällä sekunnilla lukuisat mainitsemasi mainostajat käsittelevät minunkin tietojani GDPR:n vastaisella tavalla, mutta minulla ei juuri ole käytännön mahdollisuutta alkaa selvittää kenellä minun tietojani edes on ja siksi oikeuksieni valvominen on myös mahdotonta. Toiminta siis jatkuu toistaiseksi, kunnes joku isompi kohu taas pistää rattaisiin vähän vauhtia.

          Yleisesti ottaen sivustot perustelevat tiedon keräämisen lisäämällä nettisivustolleen napin, jota klikkaamalla henkilö hyväksyy tietojensa keräämisen firman “tietosuojaperiaatteiden mukaisella tavalla”. Yhtiöt siis vetoavat kohtaan a), eli henkilö on antanut suostumuksensa tietojenkäsittelyyn. Verotietojen tapauksessa kukaan ei tietääkseni ole vastaavaa suostumusta IS:lle antanut? Oletko sinä?

          Sivustojenkin käytäntö on kyseenalainen siitä syystä, että useimmat eivät tarjoa vaihtoehtoa ykskantaan kieltää tietojensa käsittelyä, jolloin käytännössä kävijän pitäisi joka käyntikerralla plärätä monesti useamman kymmenen sivun kapulakielinen nivaska läpi katsoakseen onko sinne tällä kertaa päivitetty jotain kohtia, joita en enää omalla kohdallani hyväksy. Tästäkin voisi hyvällä tuurilla saada jonkun ennakkopäätöksen jos asiasta jaksaisi lähteä riitelemään oikeusasteissa. Firmat tietää, että sen nivaskan lukeminen on käyttäjälle täysin kohtuuton urakka ja sitä käytetään myös häpeilemättä hyväksi sitä kirjoitettaessa. Käyttäjän oikeudet eivät siis näissä tapauksissa käytännössä toteudu.

          1. Haerski

            Vastaus siis TL;DR muodossa: Jos tietojani halutaan käyttää esim. markkinointitarkoituksiin, niin firma tarvitsee minun hyväksyntäni tietojeni käsittelyyn. Muuten sen pitäisi perustella miksi esim. tietojeni myyminen ilman lupaani on heidän “oikeutettu etunsa”, joka ylittää minun perusoikeuteni tietosuojan osalta.

            Onko sinulla jotain parempaa tietoa asiasta? Ole hyvä ja kerro, äläkä vain viittaa laveasti tietosuojavaltuutetun sivustoon. Se on argumenttina samaa tasoa, kuin käskisit katsoa googlesta.

            Kommenttisi perusteella käsittelet henkilötietoja työksesi jossain määrin, joten toivon totisesti, että olet itse lukenut tietosuojavaltuutetun ohjeet ja myös ymmärtänyt lukemasi.

  3. joku

    Näyttää tämänkin palstan Kokoomus ylläpitäjät olevan kaventamassa suomalaisten sananvapautta. Kokoomus ja kaikki kokoomuksen kannattajat haluavat poliisivaltion jossa kaikki vanhat teksti kaivetaan ja poliisi kuulustelee ja vangitsee mielivaltaisesti.

    Asia huomioitu.

  4. Risto Hurtig

    Minusta on hyvin vastenmielistä että kenellä tahansa on oikeus päästä urkkimaan tuloista tietoja, vieläpä julkaista niitä eteenpäin, silloinkin kun kyseessä on alle mediaanituloinen henkilö. Vielä sitäkin vastemielisempää on jos henkilö on köyhä.
    Lehdet revittelevät myös sillä että “katsokaa, tämä henkilö onkin näin köyhä”. Lyödään lyötyä.
    En kertakaikkiaan voi ymmärtää miten tällainen moraalittomuus on tehty Suomessa mahdolliseksi.

    (Henk.koht. kun näin tällaista sisältöä toisen lukiessa lehteä nousi kiukku. Jos päätoimittaja olisi osunut samalla hetkellä viereen olisin upottanut vaasin hänen kalloonsa.)

    Jos yksityishenkilö ei ole varakas eikä myöskään yhteiskunnassa vaikutusvaltainen (poliitikko tmv.) niin hänen varallisuutensa ei takuulla ole yhteiskunnallisesti relevantti asia ja sen pitäisi kaiken säädyllisyyden ja logiikan mukaan kuulua yksityisyyden piiriin.

    Lakeja ja käytäntöjä pitää muttaa pikimmiten.

  5. Markku Hänninen

    Näin maalikon arviona kohta e) pätenee niin verottajaan kuin joukkoviestintäänkin. Verotiedot voidaan nähdä yleisen hyvän edistämisenä ja niin verottajan kuin joukkoviestinnänkin tehtäviä on määritelty laissa.

    Lehdet voisivat kylläkin keskittyä niihin yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin eikä BB-jonnen tuloihin.

Kommentoi