9
syys
2017

PAB: Demokraatin päätoimittaja ehdottaa Macronin uudistuksia Suomeenkin

Päivän Antibyrokraatti -palkinnon saa Sdp:n pää-äänenkannattajan Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi, joka ehdottaa, että Sdp:n tulisi ”työmarkkinoiden osaajana” viedä eteenpäin poliittista agendaa, joka olisi lähellä Ranskan Emmanuel Macronin työlainsäädännön sekä työmarkkinoiden uudistuksia.

 

Päivän Byrokraatti ei voisi olla Mikko Salmen kanssa enempää samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee sekä näitä Macronin kaltaisia uudistajia että perusteellisia työmarkkinauudistuksia. Vaikka sitten Sdp:n eteenpäin vieminä.

 

Annetaanpa toisen pitkäaikaisen toverin, Juhana Vartiaisen (joka tosin nykyisin vaikuttaa sosialidemokraattisen liikkeen oikeassa siivessä, Kokoomuksessa) avata tarkemmin sitä, mitä Mikko Salmenkin ehdottamat Macronin ensimmäiset työmarkkinauudistukset Ranskassa konkreettisesti tarkoittavat. Seuraava on suoraa lainausta Vartiaisen ansiokkaasta kirjoituksesta, johon linkki alempana:

 

“1. Paikallinen sopiminen. Työsuhteen ja työehtojen keskeisistä asioista – palkoista, työeduista, työajoista, ym. – on voitava sopia paikallisesti, myös liittojen solmiman työehtosopimuksen määräykset ohittaen. Jo aiemman presidentin Francois Hollanden aikana läpi ajettu ns. El Khomri -laki oli laajentanut paikallisen sopimisen alaa työaikakysymyksiin, mutta Macronin suunnitelmiin kuuluu dramaattisesti laajempi paikallisen sopimisen ala.

 

2. Etukäteen rajattu irtisanomiskorvauksen maksimi- ja minimimäärä. Ranskassa on eteläeurooppalaiseen tapaan erittäin vahva irtisanomissuoja, joka tekee liki mahdottomaksi päästä eroon vakituisesta työntekijästä. Siksi irtisanomistapauksissa käydään oikeutta ikivanhan perinteen mukaisessa ”prud’hommes”- työtuomioistuimessa. Macronin ehdotus tähtää siihen, että tällaisia tapauksia varten olisi määritelty etukäteen minimi- ja maksimikorvaus, joiden nojalla kumpikin osapuoli voi etukäteen arvioida toimintaansa. Irtisanomisriidan korvausvaateen rajoittamisen voi arvioida etukäteen lisäävän yritysten rekrytointihaluja.

 

3. Työnantajan mahdollisuus saattaa paikallinen, liittojen työehtosopimuksen ohittava paikallinen sopimus henkilöstöäänestykseen. Aiemmin hyväksytty El Khomri -laki oli tehnyt mahdolliseksi paikallisen henkilöstöäänestyksen paikallisesta työehtosopimuksesta, jolla ohitetaan ammattiliiton solmiman työehtosopimuksen ”liittolukko”. Aiempi laki antoi tällaisen paikallisen äänestysmenettelyn käynnistämisen aloiteoikeuden vain ammattiyhdistykselle joka edustaa vähintään 30% henkilöstöstä. Macronin ehdotus tekisi myös työnantajalle mahdolliseksi saattaa paikalliseen enemmistöäänestykseen sellainen paikallinen sopimus, joka voi olla ristiriidassa liittojen solmiman työehtosopimuksen kanssa.

 

4. Paikallisen sopimuksen ja liittosopimusten sopimusalojen uudelleenmäärittely. Tämänhetkinen lainsäädäntö varaa joukon asioita ja asiakokonaisuuksia vain liittosopimusten piiriin. Näitä ovat sukupuolten tasa-arvo, työn kuormittavuuden määrittely, sosiaaliturvamaksut, työn luokittelu, palkat ja koulutuskysymykset. Uudistus mainitsisi enää vähimmäispalkat ja ammattiryhmän yhtäläisen kohtelun sellaisiksi asioiksi, joissa liittosopimusta ei voi ohittaa.

 

5. Työpaikan yhteistyötoimikuntien (yhteistoimintatoimikunta, työhygieniatoimikunta, työturvallisuus, …) yhdistäminen yhdeksi toimikunnaksi.

 

6. Työnantajan kustantaman ammattiosasto- ja luottamusmiestoiminnan vahvistaminen. Esitys antaisi jokaiselle työntekijälle oikeuden ohjata haluamalleen ammattiosastolle toimintavaroja yrityksen kustannuksella.

 

7. Työnantajan palkkalistalla olevat henkilöstöedustajat yrityksen päätöksenteossa. Tässä Macronin uudistusohjelma viittaa pohjoiseurooppalaisiin käytäntöihin ja haluaa luoda mahdollisuuksia palkattuun henkilöstöedustukseen yritysten päättävissä elimissä, ainakin suuremmissa yrityksissä.

 

8. Työttömyysturvan muuttaminen valtiolliseksi, universaaliksi etuudeksi nykyisen työttömyyskassajärjestelmän sijaan. Tämä vaikuttaa jokseenkin samanlaiselta uudistukselta kuin mitä olin itsekin mukana esittämässä ja joka olisi lähellä mm. Norjan työttömyysturvajärjestelmää.”

 

>> Linkki Juhana Vartiaisen blogikirjoitukseen.

 

Juhana Vartiainen on omasta mielestäänkin Ruotsin sosiaalidemokraattien linjoilla mm. työmarkkinauudistusten osalta. Surullista on se, että oikeistopuolueena itseään pitävä Kokoomus ei omassa ohjelmassaan pysty yhtä hyvään työmarkkinapolitiikkaan kuin edes Ruotsin pääsosialistipuolue, tai ainakin perhetaustaltaan ja poliittiselta historialtaan umpisosialistinen presidentti Macron. (Jälkimmäinen tosin on ehkä omaksunut uudeksi poliittiseksi kodikseen liberalismin, mutta arvioidaan miestä sitten myöhemmin tekojensa, ei sanojensa mukaan.)

 

Ehkäpä tosiaan on Heikki Pursiaisen tuumiman mukaisesti niin, että ”koko suomalainen poliittinen kenttä on ajautunut kokonaisuudessaan pois eurooppalaisesta valtavirrasta omaan tunkkaiseen muumiososialistiseen nurkkaukseensa”.

 

Niin tunkkaiseen, että edes edes oikeistohallitus ja kansan sille antama mandaatti eivät riitä toteuttamaan uudistuksia, joita sosialistit muissa Euroopan maissa ovat ajaneet jo vuosikymmeniä.

 

 

Mikko Salmen kommentit Ylen Ykkösaamussa kohdasta 12:30 alkaen

 

Saatat tykätä myös

Covid-19: Aika palata normaaliin
PB: Helsingin Sanomien käyttämä terminologia pyrkii muokkaamaan ajatteluanne
PB: Suomi lipsuu Itä-Euroopan varallisuusryhmään
PB: Elpymisrahasto

Kommentoi